49. Pääsiäinen Romaniassa

Hristos a înviat!

Pääsiäisen viettäminen Romaniassa on monella tapaa samanlaista kuin Suomessa, mutta myös tiettyjä kulttuurieroja ja pieniä erilaisia nyansseja vaikkapa jumalanpalveluksessa toki on. Mutta kokonaisuus on samalainen kaikkialla ortodoksisessa maailmassa.Yhtenä pienenä havaintona huomasin, että pääsiäinen ei ole sellaista kristillistä "riehumista", mitä se joskus saattaa olla Suomessa. Pääsiäisen ilo saattaa joskus pursua suomalaisten pappien toimissa melko runsaasti. Täällä juhla on selvästi vakaampi, on ehkä väärin sanoa asiallisempi, mutta jotain sellaista kuitenkin. Siinä on enemmän tiettyä kristillistä arvokkuutta, joka joskus häviää turhassa riehumisessa tai ehkä kuitenkin pitäisi sanoa kauniimmin riemuitsemisessa.

Valo tulee keskiyöllä alttarista
(Kuva (c) Hannu Pyykkönen)

Valo lisääntyy ...
(Kuva (c) Hannu Pyykkönen)

... ja kasvaa suureksi valomereksi.
(Kuva (c) Hannu Pyykkönen)

Keskiyön palvelus alkaa täälläkin hieman ennen klo 12:ta yöllä ja kellon osoittaessa keskiyötä, valo syttyy alttarissa pappien suuriin tuohusnippuihin ja se tuodaan sieltä ulos kirkkokansan tuohuksiin. Tämä on todella vaikuttava tapahtuma, koska Romaniassa on tähän aikaan yöllä pimeää, kirkko on pimennetty, kansaa on paljon ja etenkin pappien tuohusniput ovat kuin suuria soihtuja, jotka valaisevat meitä maallikkoja.

Valo siirtyy ulos. Kirkkokansaa on runsaasti. Kaikki odottavat tiettyä hetkeä.
(Kuva (c) Hannu Pyykkönen)

Valon saamisen jälkeen kirkkokansa alkaa siirtyä ulos. Myös Romaniassa kierretään kirkko ristisaatossa, jos se vain on mahdollista. Täällä kirkon ympärillä olevat kuilkuväylät ovat melkolailla kapeat ja tällainen joukko ei mahtusi niille ja suurin osa kirkkokansasta olisi vielä kirkossa, kun alkupää olisi jo ovella kierroksen tehneenä. Kun kaikilla on vielä palavat tuohukset käsissään, se saattaisi olla myös vaarallista näin suurella joukolla. Siksi se on jäänyt pois tässä pyhälle Kristuksen käsittätehdylle ikonille pyhitetyssä kirkossa.

Hetki koittaa, kun papit tulevat ulos ja aloittavat kohta laulun:
"Kristus nousi kuolleista ja kuolemallaan kuoleman voitti ..."
(Kuva (c) Hannu Pyykkönen)

Kansa odottaa malttamattomina ulkona, milloin papit, isä Neculai ja isä Georgi, tulevat ulkoeteiseen nostetun pöydän luo ja aloittavat jossain vaiheessa laulaa: "Hristos a înviat ..." - siis "Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi." Laulu raikaa voimallisena, kaikki laulavat ja kovaa. Vaikuttavaa olla tämän laulumeren keskellä ja kuulla se ja yrittää laulaa itsekin mukana, siten kun osaa.

Kansa siirtyy sisälle, kaikilla on tuohus kädssä ja yhteislaulu raikaa voimallisena.
(Kuva (c) Hannu Pyykkönen)

Tämän aamupalveluksen alun jälkeen kaikki siirtyvät sisälle, käyvät suutelemassa papin käsiristiä ja liturgia voi kohta alkaa. Pääsiäisen kekiyönpalvelus koostuu siis aamupalvekuksesta ja liturgiasta ja se kestää täälläkin kauan. Aikaa pidentää vielä suuri kansanjoukko, joka käydessään suutelemassa ristiä ja mennessään ehtoolliselle, pidentää huomattavasti palveluksen pituutta suuren määränsä vuoksia. Kuoro, joka on melkolailla erilainen Romaniassa verrattuna Suomeen, joutuu koville, kun laulamista riittää moneksi tunniksi. Tilannetta helpottaa hieman se, että kanttori voi käyttää apunaan mikrofonia ja kaiuttimia.

Ihmiset ovat tuneet koreissa pääsiäisruokia siunattavaksi.
(Kuva (c) Hannu Pyykkönen)

Yksi osa pääsiäisen palvelusta on lopussa tapahtuva pääsiäisruokien siunaaminen. Ihmiset ovat tuoneet koreissaan erilaisia pääsiäisruokia ja herkkuja pappien siunattavaksi. Siunaaminen tapahtuu pyhitetyllä vedellä, jota molemmat papit vihmovat sekä ihmisten että ruokien päälle siunaten heitä. Kirkon keskelle avautuu käytävä, jonka varrelle korit laitetaan, korien reunoilla palaa tuohuksia tai kynttilöitä. Useilla oli mukanaan sellaisia suuria kannellisia kynttilöitä, jota Suomessa käytämme esimerkiksi haudoilla. Täällä ne olivat kaikki hiemen pienempiä ja punaisia pääsiäisen kunniaksi. Yksi pieni erikoinen yksityiskohta oli esimerkiksi se, että kun siunattavat ruuat ja juomat oli asetettu kauniisti esille, ihmiset avasivat vielä koreissa olevien juomapullojen korkit.

Koreissa on monenlaisia pääsiäisherkkuja ja juomia.
(Kuva (c) Hannu Pyykkönen)

Koreissa oli monenlaisia pääsiäisherkkuja: värjättyjä kananmunia ja paikallista pashaa, joka poikkeaa melko paljon meidän pashasta. Minusta se oli enemmänkin pashan ja kulitsan sekoitus, mutta minä nyt en ole mikään ekspertti näissäkään asioissa sanomaan, miten on.

Kun palvelus on ohi, ihmiset tarjoavat ystävilleen näitä herkkuja jo kirkossa ja voi sitä riemua, kun otimme käteen kumpikin värjätyt kananmunat ja toivotimme pääsiäistervehdyksen: toinen romaniaksi, minä vastasin suomeksi ja sitten iskimme munat vastakkain ja katsoimme, kumpi voitti. Hävinneen munassa oli kuoppa. Muistan ainakin joskus tämän jatkuneen Suomessa niin, että voittaja sai molemmat munat, täällä jokainen sai pitää omansa.

Yöpalveluksen jälkeen syödään perinteistä pääsiäislammasta
ja monia muita ruokia, joita ei syöty paaston aikana.
(Kuva (c) Hannu Pyykkönen)

Palveluksen jälkeen kokoonnuimme vielä noin puoli neljän maissa aamuyöllä ystäviemme kotiin pääsiäisaterialle. Pöydässä oli samoja herkkuja, joita siunattiin kirkossa, mutta myös viiniä ja pääsiäsilammasta - siis lihaa, jota Suuren paaston ja Suuren viikon aikana, yhteensä seitsemän viikon jakson aikana, ei saanut syödä.Istuimme aterialla vielä varmaan noin pari tuntia, ennen kuin maltomme mennä nukkumaan. Ja unta sitten kyllä riittikin, tosin herätyskello herätti jo keskipäivällä, sillä klo 13 alkoi vielä ehtoopalavelus, johon osallistuimme ja sitten alkoikin vapaa päivä.

Tämä pyhiinvaelluksemme Romaniaan alkaa olla pian lopussa. Lepäämme maanatain, jotta jaksamme sitten ajaa taas muutamia satoja kilometrejä Pohjois-Romanian kapeilla serpentiiniteillä, kun ylitämme Karpaatit ja siirrymme ensin Unkariin, sieltä Slovakiaan, Puolaan ja Baltian maiden kautta kotimaahan. Matkaa on vielä runsaasti: ehkä noin 2000 km ja takana on yli 3000 km, joten matkaa on tehty kunnolla.

Tavoitteena on ajaa hieman rauhallisemmin takaisinpäin. Tullessa yövyimme vain kolme yötä hotelleissa ennen määränpäätä. Nyt ajattelimme yöpyä ehkäpä neljä yötä. Katsemme maisemia ja elämää ympärillämme paljon oppineina ja paljon kokeneina.

Tämä blogi saattaa jäädä nyt viimeiseksi jupinaksi tältä matkalta, ellei nyt paluumatkalla tapahdu jotain, josta pitää vielä kertoa. Kiitos kaikille, jotka olette jaksaneet seurata tätä pyhiinvellustamme lukemalla näitä jupinoita. 

Niille, jotka eivät ole jaksaneet tai joita on ärsyttänyt kirjoitukseni, voin sanoa lohdutukseksi, että lopetan tämän runsaan kirjoittelemisen kotiin päästyäni. Laitan oman Facebook-profiilin lomalle, joten minua ei kohta löydä sieltä. Miten käy Ortodoksi.netin Facebook-sivujen, sitä en tiedä vielä. 

Minä keskityn nyt sulattelemaan tämän matkan antia ja nauttimaan kesästä, joka kenties saapuu Suomeenkin kohta. Kirjoittelen kyllä artikkeja Ortodoksi.netin perussivuille (www.ortodoksi.net) ja joskus ehkä jupinoitakin - katsotaan nyt. Mutta mukavaa on ollut ja toivotan kaiken varalta kaikille leppoisaa ja hyvää kesää. Nauttikaa siitä, läheistenne ja ystävien seurasta ja unohtakaa narinat - omat ja vieraiden.

Adevărat a înviat!

HAP
happy

P.S. Tässä vielä yksi YouTube-video aiheesta.