72. Puroniemen perheleirillä, päivä 5 - päätöspäivä

Viiden päivän perheleiri Rautalammin Puroniemessä on päätöksessään. Viimeisenä päivänä oli vähän "ohjelmanumeroita". Päivä alkoi päätösliturgialla ja jatkui lounaalla, siivoamisella ja päättyi päätöskahveihin.

Päätösliturgia leirikappelissa.
(Kuva @ Hannu Pyykkönen)

Liturgian toimitti PSHV:n toiminnanjohtaja, isä Sergius Colliander ja häntä avusti diakoni, isä Onni Laakso ja ponomarina Valamon luostarin kuuliaisuusveli Timoteus. Kanttorina toimi kirkkomusiikin ja teologian opiskelija Markus Hänninen, joka johti perheleiriläisistä koottua hienoa kuoroa.

Evankeliumin luku liturgiassa.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Päätöspivä sattui pyhän profeetta Eliaan muistopäiväksi ja häneen ja hänen toimintaansa liittyvistä asioista isä Sergius pitikin vaikuttavan opetuspuheen liturgiassa. Kaikki paikalla olevat leiriläiset osallistuivat ehtoolliseen, myös lapset ja tunnelma oli leiriläisen kotoisa, pyhää melua toki oli, mutta se kuuluu tällaisen leirin jumalanpalvelusten luonteeseen. Tosin - toki me aikuiset voisimme aina ajoittain hieman opastaakin lapsia kirkkokäyttäytymisessä ja pohdimmekin, josko seuraavan vuoden perheleiriin löytyisikin joku asiantuntija - ortodoksinen perheen äiti vetämään luennon tästä aiheesta.

Monenlaisia muitakin aiheita leirien teemoiksi tai ihan uusiksikin leiriaiheiksi saatiin ja saa nyt nähdä, toteutuuko joku niistä. Ensin pitää katsoa, millainen oli tämän leirin taloudellinen tulos: pääsimmekö omillemme vai tehtiinkö leiri tappiolla vai voitolla. Toivottavasti viivan alle olisi jäänyt jotain, jolla sitten vo siltiitaisiin turvata mm. leirikeskuksesta aiheutuvia muita kiinteitä kuluja. Tällainen toiminta ei ole yhdistykselle liiketaloudellista bisnestä, vaan yleishyödyllistä, kirkon toimintaa tukevaa työtä. Koska leirikeskuksen pitää pärjätä melko pitkälle omillaan, jotain tulostakin pitäisi saada.

Se kyllä huomattiin, että tällaisen toiminnan taloudellinen tuottaminen saattaa todellakin olla vaikeaa seurakunnalle tai kirkolliselle organisaatiolle, jotka joutuvat maksamaan työntekijöilleen virallisia palkkoja. Nyt toiminta tapahtui - kuten jo aikaisemmin kerroin - melko pitkälle talkoovoimin ja vapaaehtoisuuden pohjalta ja palkkakulut olivat siksi pieniä.

Tietysti tuohon vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön liittyy omat ongelmansa, kuten vaikka se, ettemme me leirin vetäjät nyt tämän leirialan erityisasiantuntijoita ole, joten varmasti teimme useita mokia tai kenties jotkut asiat olisi voinut tehdä toisinkin - mahdollisesti paremmin. Mutta teimme tätä kuitenkin koko sydämellämme ja rakkaudesta Puroniemeen ja perheleiriperinteeseen. Josko sitä kautta saisimme jotain anteeksikin.

Liturgian jälkeen saimme syödäksemme jälleen maittavan aterian. Ruoka onkin saanut kiitosta koko leirin ajalta. Sitä on ollut - kuten vääpeli aina armeijassa totesi - riittävästi ja sen on ollut hyvää. Nyt ihan todella on ollut niin. Kiitos mainioiden emäntiemme. Toinen emännistä joutui ihan loppumetreillä sairauden vuoksi käymään lääkärissä ja joutui sivuun, mutta onneksi mukana oli taitavia lastenohjaajia, jotka paikkasivat tilanteen oivallisesti. Kyllä tällainen leirin suunittelu vaatii monenlaiset vara- ja vielä varanvarasuunnitelmat ja silti saattaa yllätyksiä tulla, jotka sitten vain pitää ratkaista nopeasti ja oikein. Näin yritimme nytkin tehdä.

Seija, Irma ja vadelmakakku.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Seija ja Irma yllättivät meidät vielä päätöskahvilla, kun olivat tehneet sille ison ja maittavan kermavadelmakakun. Ilmisesti ruokaa oli todella ollut riittävästi, koska koko kakku ei mennytkään loppuun päiväkahvilla. Sitä piti lopetella vielä työntekijöiden loppupalaverissa leirin päätyttyä.

Jotain varmaan Jussi selittää tässä(kin).
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Leiriläiset siivosivat kuuliaisesti majoitustilansa ennen poislähtöä ja oli mukava katsella, kun huoneissa oli todella puhdasta. Kiitos siitä leiriläisille. Suuremmin ei löytynyt kadonneita tavaroitakaan: yksi musta sontikka ja yksi vaalean punainen lasten T-paita löytyi, muuta ei.

Nyt olemme vielä leirikeskuksessa tekemässä lopputöitä ja ajattelimme vielä saunoa lopuksi. Olo on kieltämättä hieman väsy ja jalat kipeät, kun niiden päällä on saanut olla kohta viikon. Saimme viimeiset lähtijät ja lastenohjaajat vietyä junaan Suonenjoelle ja Puroniemen raitilla vallitsee outo hiljaisuus. Siksipä tässä lopuksi voikin kuunnella Markuksen soittaman tämän päiväisen päätösliturgian juhlasoiton, jonka hän teki pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin tsasounan edessä olevasta kellotornista pyhän profeetta Eliaan muistopäivän liturgian edellä.

Kiitos kaikille leiriläisille, työntekijöille, talkoolaisille ja vapaaehtoisille. Kaikkia nteitä tarvittiin, jotta saatiin aikaiseksi tämä leiri. Millainen se oli, sen voi jokainen arvioida. Itse olen kuitenkin tyytyväinen.

Tässä tuo juhlasoittovideo.

HAP
happy